Tavoitteet, arvot ja toiminta-ajatus

Keski-Palokan koulu on kunnallinen peruskoulu, joka antaa lakisääteistä perusopetusta. Keski-Palokan koulun arvopohjaa ohjaavat valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa sekä kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellyt arvot.

Korostamme toiminnassamme seuraavia arvoja:
Ihmisarvon kunnioittaminen

Tämä tarkoittaa käytännössä esim. sitä, että

Ihmisarvo ei perustu osaamiseen tai tekemiseen, vaan jokainen on arvokas omanlaisenaan ihmisenä. Ihmisillä on erilaisia taipumuksia. Luokka, kouluyhteisö ja työyhteisö tarvitsevat erilaisia ihmisiä. Oikeaan päämäärään voidaan päästä monella eri työtavalla.

Eri ihmiset kykenevät parhaiten ilmaisemaan itseään erilaisilla ilmaisutavoilla. Eri oppilaat hyötyvät erilaisista opiskelujärjestelyistä. Koulun haaste on löytää eri ihmisten vahvuuksia tukevia toimintatapoja niin, että kullakin kouluyhteisön jäsenellä on mahdollisuus oppia ja kokea olevansa arvokas.

Jokainen tekee virheitä. Kenelläkään ei ole oikeutta nöyrryttää toista – oppilasta, vanhempaa tai koulun työntekijää – missään tilanteessa, ei edes pahan virheen jälkeen, vaan jokaisen ihmisarvo on aina kiistämätön. Opetamme ja opiskelemme asioiden selvittämistä, virheiden myöntämistä, anteeksi pyytämistä ja anteeksiantamista.

Tehtävä ei määrää ihmisen arvoa. Opettaja, oppilas, rehtori, siivooja, koulunkäynnin ohjaaja, harjoittelija, koulusihteeri jne. ovat kaikki samanarvoisia, mutta tehtävät ja vastuut ovat erilaisia.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Haluamme, että jokainen koulussa oleva on kouluyhteisön täysivaltainen jäsen. Edistämme oppilaiden osallisuutta oman koulun toimintaan yhteisön jäsenenä. Tuemme kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Tämä tarkoittaa käytännössä esim. sitä, että

Haluamme toteuttaa yhteiset tapahtumat ja koulun ilmiasun niin, että mahdollisimman monen kädenjälki näkyy. Meitä on yli viisisataa ja se saa näkyä – parhaimmillaan viisisataa yhteen hiileen puhaltajaa saa valtavasti aikaan.

Oppilaat ovat yhteisiä oppilaitamme, joista koulun aikuiset olemme vastuussa yhdessä.
Kunnioitamme ja haluamme opetella kunnioittamaan toistemme työtä. Jos joku tehtävä on uskottu jollekin henkilölle tai ryhmälle, luotamme heidän työhönsä ja näkemykseensä asiasta.

Työnteko ja ahkeruus

Monen asian eteen on tehtävä kovasti työtä. Työnteko ja uuden oppiminen ei ole aina viihdyttävää. Monesti oppiminen ja opitun automatisoiminen vaatii sitkeyttä ja ponnistelua. Haluamme, että oppilas oppii arvostamaan työntekoa ja pääsee nauttimaan sen hedelmistä. Tähtäämme myös siihen, että oppilas innostuisi oppimisesta ja hankkisi koulun jälkeen lisää taitoja ja tietoja.

Haluamme yhdessä kotien kanssa kehittää Keski-Palokan koulun toimintaa niin, että annamme kaikille oppilaille hyvät mahdollisuudet kasvamiseen, oppimiseen ja osallistumiseen.
Linkit ja perusteet:

Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma – 2.2 Perusopetuksen arvoperusta

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Opetushallitus): Perusopetuksen arvoperusta

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.