Opetussuunnitelman perusteet (2014) kokoaa kasvatuksellisesti keskeisiä teemoja seitsemäksi monialaisen osamisen osa-alueeksi. Näitä ovat

1. Ajattelu ja oppiminen,
2. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 
3. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 
4. Monilukutaito, 
5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, 
6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
7. Osallistuminen ja vaikuttaminen.

Teemoja toteutetaan sekä oppiaineiden yhteydessä että muussa koulun toiminnassa.

1. Ajattelu ja oppiminen

haluamme korostaa seuraavia ulottuvuuksia:

• “Keski-Palokan koulussa on oikeus elää ja oppia, onnistua ja epäonnistua”.
• itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittyminen, realistisen ja positiivisen minäkuvan muodostuminen ja kehittyminen
• ymmärrys oikeasta ja väärästä
• luovuus
• oma tapa oppia
• erilaisuuden hyväksyminen. Olemme onneksi erilaisia ja tarvitsemme toistemme erilaisuutta. Kunnioitamme kaikkien töitä.
• yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen. Juhlat, tapahtumat ja projektit, joihin jokainen kouluyhteisön jäsen osallistuu ovat tärkeitä.
• vapaus ja vastuu. Ne lisääntyvät käsi kädessä iän, ymmärryksen ja kokemuksen karttuessa.

2. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Jokainen luokka käsittelee koulun järjestyssäännöt kouluvuoden alkaessa. Käsiteltäessä korostetaan sitä, mihin turvallisuusnäkökohtiin säännöt perustuvat.

Opettaja käsittelee luokkansa kanssa myös turvallisuussuunnitelman keskeiset kohdat, eli esim. toiminnan poistumistilanteessa. Koulussa järjestetään säännöllisesti turvallisuussuunnitelman mukainen poistumisharjoitus.

Opetamme oppilaille turvallisten työtapojen merkitystä. Työturvallisuuskasvatuksen lisäksi kysymys on myös mm. ergonomiakasvatuksesta. Erityisesti työturvallisuuskasvatus korostuu taito- ja taideaineissa. Oppilaille opetetaan mm. niiden koneiden turvallinen käyttö, joita oppilaiden on lupa käyttää. Lisäksi opettaja käy oppilaiden kanssa läpi muut toimintaympäristöön liittyvät riskikohdat.

Opastamme oppilaita käyttämään tietoverkkoa turvallisesti. Oppilaita opetetaan olemaan antamatta tietoja itsestään tuntemattomille verkossa. Hyväksikäyttömahdollisuuksien vuoksi koulussa on pikaviestiohjelmien ja valvomattomien keskustelupalstojen käyttö kokonaan kielletty.

Oppilaita opastetaan siihen, että tuntemattomien kanssa ei pidä ruveta keskustelemaan koulumatkalla. Opetamme oppilaita kertomaan sekä koulussa että kotona, mikäli koulumatkalla sattuu kiusaamis- tai muita vastaavia tilanteita.

Osana liikennekasvatusta oppilaat tutustuvat koulua lähellä oleviin, liikenteellisesti vaarallisiin paikkoihin ja niissä toimimiseen. Näitä ovat mm.

• liikenne koulun pihassa; huoltoajo jne.
• linja-autopysäkki – ei tukita kevytliikenneväylää, ei ryntäillä
• pyörätiet ja alikulkutunnelit – oma sijainti kaistalla, tilannenopeus, risteykset
• lämpökeskuksen parkkialueen läpikulku – erityisesti peruuttavien autojen varominen
• Saarijärventien ylitykset
• moottoritien ylittäminen – oma sijainti, ei saa heitellä mitään ajokaistalle

Liikenneympäristön vaarallisuuden, poliisien antamien asiantuntijalausuntojen ja ymmärryksemme oppilaiden kehitystasosta perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että alkuopetuksen oppilaiden polkupyöräilyyn liittyy merkittäviä riskejä. Emme siis suosittele alkuopetuksen oppilaiden itsenäistä polkupyöräilyä kouluun, mutta huoltajat tekevät asiassa lopullisen päätöksen. Toisen luokan lopussa oppilaat suorittavat yleensä poliisin tai liikenneturva kanssa toteutettavan polkupyöräilytutkinnon.

Lisäksi opetamme turvallista ja kohteliasta liikennekulttuuria yhteistyössä kotien kanssa.

• bussissa käyttäytyminen (kielenkäyttö, ei saa seisoa, töniä, huutaa, sotkea…)
• taksissa käyttäytyminen (kielenkäyttö, ilmoittaminen, odottaminen….)
• pyöräilysäännöt ja varusteet
• kävely turvallisesti (säännöt kevyenliikenteenväylillä)
• heijastin
• säänmukainen vaatetus

3. Kulttuurillinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Haluamme kasvattaa oppilaita arvostamaan omaa suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Terveen itsearvostuksen kautta on helpompi tutustua myös vieraisiin kulttuureihin ja oppia arvostamaan niitä. Uskomme, että koulullemme on rikkaus, että koulun työntekijöissä on ihmisiä useista eri kulttuuritaustoista.

Osallistumme kouluna mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin pedagogisiin hankkeisiin. Kansainvälisyys -ryhmä ylläpitää kansainvälisyysvitriiniä koulun aulassa.

Huomioimme kansalliset juhlapäivät koulun toiminnassa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Päivänavaukset juhla- / teemapäivinä
• Yhteinen lipunnosto ja lippulaulu
• Pienimuotoinen juhla/laulutilaisuus vuosittain liittyen kansalliseen identiteettiin tai kansainvälisyyteen (Aleksis Kivi -juhla, itsenäisyysjuhla, perinnejuhla, vappujuhla, YK-päivän juhla, laskiainen…)
• Suomalainen ruokakulttuuri

Juhlapäivien lisäksi kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan myös seuraavilla tavoilla:

• kuvataide (suomalaiset taiteilijat)
• musiikki (suomalainen kansanmusiikki ja suomalaiset säveltäjät)
• liikunta (kansantanssi, hiihto, pesäpallo)
• käsityö (perinteiset tekniikat)
• Palokan historia (mm. koulun 100-vuotisjuhlaan valmistettu “Sata vuotta Selman seurassa” -taltiointi)

Kansainvälisyyskasvatukseen kuuluu myös sen opettaminen, että kaikilla ihmisillä asiat eivät ole yhtä hyvin. Meistä jokaisen on hyvä pohtia, mitä omastamme voisimme antaa toisille.

Keinoja tähän voivat olla esim.

• SPR:n nälkäpäiväkeräykseen osallistuminen antajana tai kerääjänä
• muut tempaukset (esim. Unicef -kävely)
• lelukeräykset

4. Monilukutaito

Kasvatamme oppilaita kriittisyyteen median suhteen. Teksti tai edes kuva ei ole arvovapaata. Globaali tietoverkko lisää kriittisyyden tärkeyttä, koska virheellinen ja jopa tarkoituksellisen valheellinen www-sivu voi näyttää asialliselta ja viralliselta.

Keinoja tähän voivat olla:

• tietoverkon kautta toteutetut päivänavaukset
• videoiden ym. käyttö koulun juhlissa
• info-TV:n hyödyntäminen
• aikakaus- /sanomalehtipäivä tai sanomalehden käyttö säännöllisesti opetuksessa.
• sanomalehtitoimittajan vieraileminen koulussa
• elokuvaohjaajien vierailut
• elokuvakasvatus eri muodoissaan
• omien elokuvien ja animaatioiden tekeminen
• luokkalehtien tekeminen
• ohjattu www:n tutkiminen, verkkoetiikan ja -kritiikin opettaminen
• tutustuminen esim. kuvamanipulaatioiden tekemiseen

5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Teknologiassa on lopulta kysymys hyvin maanläheisestä asiasta – siitä, miten ihminen käyttää apunaan (tekemiään) apuvälineitä. Kääntäen yksi ihmisyyden tunnusmerkeistä on se, että ihminen osaa käyttää teknologiaa apunaan. Teknologiaa hyödynnetään yhtä lailla lyijykynää teroitettaessa, tarralenkkareita puettaessa kuin tietokoneella työskenneltäessä.

Koulussamme saa käyttää omia mobiililaitteita opettajan luvalla.

6. Työelämätaidot ja yrittäjyys / 7. Osallistuminen ja vaikuttaminen

Yhtenä koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tekemään ja arvostamaan työtä. Pyrimme siihen, että oppilas ymmärtää ihmisyyteen kuuluvan monenlaista ponnistelua, joka ei aina ole kivaa. Haluamme, että oppilas oppii iloitsemaan ja arvostamaan työnsä tulosta ponnistelun jälkeen.

Oppilaan tulee ymmärtää, että yhteiset työt saadaan tehtyä parhaiten niin, että työ tehdään yhdessä. Tavoitteena on lisäksi hoitaa ja kunnioittaa yhteisön omaisuutta sekä kunnioittaa myös toisten tekemää työtä.

Keinoja näiden tavoitteiden toteutumiseksi voivat olla:

• ruokajärjestäjätoiminta
• luokkajärjestäjät
• siivoustalkoot luokassa, koulussa tai koulun ympäristössä

Koulun tehtävän kannalta on tärkeää kasvattaa oppilaita yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Tavoitteena on, että oppilas äänestää vaaleissa äänioikeuden saatuaan ja osallistuu muilla tavoin yhteiskunnan kehittämiseen. Oppilaalle valotetaan myös koulun (ja siihen liittyen kunnan) päätöksenteon rakennetta.

Keinoja aktiiviseen yhteiskunnan jäseneksi kasvattamiseen voivat olla

• oppilaiden aktiivinen osallistuminen oppimisratkaisujen pohtimisessa (luokkakohtainen)
• oppilaskuntatoiminta
• taideprojektit, joissa kouluympäristöä muokataan oppilaiden toivomaan suuntaan
• valmistellut kyselytunnit viides- ja kuudesluokkalaisille
• tutustumiskäynnit esim. kaupungin päätöksentekoon
• varjovaalien järjestäminen kunnallisen, valtakunnallisten ja Euroopan unionin vaalien yhteydessä
• lausunnon laatiminen toimivaltaiselle taholle todellisesta, oppilaita askarruttavasta asiasta

Koulu kasvattaa oppilaita aktiiviseen ja oma-aloitteiseen toimintaan. On tärkeää oppia, että oman aktiivisen panoksen ja vaivannäön kautta voidaan saavuttaa yhteisiä tavoitteita. 

Keinoja tämän toteuttamiseen voivat olla

• urakkatyöskentely oppiaineissa
• varainhankinta esim. myymällä jotakin tuotetta
• valinnaisaineet 5.-6. luokilla

Oppilaille annetaan lisää vastuuta iän ja edellytysten karttuessa ja heihin luotetaan. Erityisesti viidennen- ja kuudennen luokan oppilaille annetaan vastuutehtäviä, jotka opettavat oikeaa suhtautumista pienempiin oppilaisiin.

Keinoja tämän toteuttamiseen voivat olla

• erilainen esim. kummiluokkatoiminnan kautta tapahtuva vastuunotto: oppituntien avustaminen (esim. liikunta) ja koulun juhliin liittyvä vastuunkanto
• apuvälituntivalvojana toimiminen – esim. liukumäkivalvoja valvoo, että liukumäen sääntöjä noudatetaan. Apuvalvoja antaa sääntöjen mukaisia ohjeita ja puuttuu sääntörikkomuksiin kutsumalla välituntivalvojan paikalle.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014: Laaja-alainen osaaminen