Palokka tarvitsee koulun!

Kuntakokouksen pöytäkirja vuodelta 1868 kertoo, että “Tuumittiin kansakoulujen perustamista vaan köyhän ajan ja monen muun rasituksen tähden ei kunta vielä voinut ryhtyä siihen.” Vasta Puuppolan koulun perustamisen jälkeen (1890) koulujen perustaminen sai vauhtia koko kunnassa.

18.1.1901 kokoontui Jokelan pappilaan Palokan kylän väkeä rovasti Heikelin johdolla keskustelemaan koulun perustamisesta myös Palokkaan. Ongelmana oli lähinnä se, mihin paikkaan koulu voitaisiin rakentaa. Lopulta agronomi Koskelin lahjoitti palstan Palokan kansakoululle nykyiseltä paikalta talollinen Eerola lahjoitti laidunmaata opettajan lehmää varten. Ensimmäisen johtokunnan esimies rovasti K. A. Heikel laati koulun pohjapiirrosluonnoksen, jonka pohjalta rak.mest. Backman teki lopulliset piirustukset.

Koulurakennus saatiin vihdoin valmiiksi kevätkaudella 1903 ja se sijaitsi nykyisen koulun etupihan nurmikentän kohdalla. Rakennuksessa oli opettajattaren asunto, yksi luokkasali ja käsityöpaja. Sen lisäksi tontilla sijaitsi talousrakennus ja sauna. 29.5.1903 johtokunta valitsi koulun ensimmäiseksi opettajattareksi ja johtajattareksi neiti Helena Kiljanderin yhdeksän hakijan joukosta. Pienten lasten koulu alkoi 25.8.1903, jolloin pidettiin myös uuden koulua vihkiäisjuhla. Sen jälkeen tapahtuneessa sisäänkirjoittautumisessa kouluun ilmoittautui 24 lasta. Varsinainen kansakoulu alkoi 2.10. samana vuonna, ja siihen ilmoittautui 37 oppilasta. Pienten lasten koulu kesti 24 päivää ja yläkoulu 172 päivää. Poikien käsityönopettajaksi valittiin Wiljam Olli. Kouluun hankittiin myös urkuharmooni.

Palokan kansakoulun ensimmäisen rakennuksen tienpuoleinen eteläkulmaus. 

Naiset kedolla vasemmalta oikealle: kunnan sairaanhoitajatar Saimi Laakkonen (liikennöitsijä Väinö J. Välisen puoliso), opettajatar Helka Arenius, Rauha Suominen ja kunnan sairaanhoitajatar Seija Jauhiainen. 

Kuvatekstin on kirjoittanut Keski-Palokan koulun entinen opettaja Sanna (Alma) Häyhä. 

Koulu osoittautui olevan sijainniltaan melko keskellä kylää, koska pitkämatkaisia oppilaita, joiden koulumatka oli yli 5 km, oli alkuvuosina vain muutamia. Varakkaimpien vanhempien lapsilta perittiin koulumaksua, vähävaraisimmille jaettiin koulun puolesta oppikirjoja ja koulutarvikkeita.

Alkuvuosilta on säilynyt tietoa myös oppilaiden käyttäytymisestä ja opettajan kurinpitotoimista. Erään lukuvuoden aikana oli yhdelle pojalle annettu selkään uppiniskaisuuden tähden. Tottelemattomuuden takia oli eräs poika erotettu koulusta ja toista oli ruumiillisesti kuritettu. Eräänä vuonna oli jaettu puoli tusinaa korvapuusteja tottelemattomuuden tähden. Kurinpitokysymyksiä vietiin myös johtokuntaan puitavaksi, koska “opettajatar ei katsonut itse ymmärtävänsä, mitä tehdä”. Hieman myöhemmin johtokunta käsitteli koulussa tapahtunutta varkaustapausta ja velvoitti vanhemmat antamaan pojalle kohtuullisen kurituksen. Johtokunta määräsi omat edustajansa valvomaan päätöksen toteuttamista ja seuraavan kokouksen pöytäkirjaan merkittiin maininta rangaistuksen antamisesta.

Ainutlaatuinen jakso koulun historiassa on ollut opettajapariskunta Selma ja Edvard (Eetu) Kankaanpään opetustoiminta, joka Selman osalta kesti 41 v. ja Eetun 39 v. Selma Justiina Suominen (1922 Kankaanpää) aloitti uransa opettajana Palokan kansakoulussa 1.8.1911 ja koko tuon ajan vuoteen 1952 saakka hän toimi koulun johtajana. Vuonna 1917 oppilasmäärä oli jo 80, ja kouluun perustettiin apuopettajan virka. Onni Korhosta virassa seurasi 1.8.1921 Edvard Kankaanpää, joka siis avioitui Selman kanssa ja toimi myös koulun johtajana vaimonsa jälkeen vuoteen 1960.

Nykyisen puukoulun rakentaminen

Uuden koulurakennuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1921. Kivityöt teki Kalle Puttonen, hirsiä mittaamaan nimettiin Juho Välinen ja August Pyyhkälä ja rakennustyön johtoon asetettiin johtokunnan taloudenhoitaja Otto Oksanen. Nykyään puukouluna tunnettu rakennus valmistui syksyllä 1922.

Rakennuksen työnvalvonnan palkkioista syntyi erimielisyyksiä ja epäselvyyksiä, joita selviteltiin valtuustossa saakka, ja taloudenhoitaja maksoikin jälkeen päin liikaa laskuttamiaan rahoja takaisin. Uudisrakennukseen tuli 2 luokkasalia, keittiö, yläk. miesopettajan asunto ja yläk, naisopettajan asunto. Pienten lasten koulu muuttui v. 1922 kiinteäksi alakouluksi ja kouluun tuli kolmas opettaja, Helga Arenius. Keittolatoiminta otti alkuaskeleitaan uusien tilojen myötä ja myös jatkokoulu aloitti toimintansa kurssimuotoisena. Oppivelvollisuus astui täyteen voimaan Palokan piirissä vuonna 1923. 1930-luvun alkaessa oppilaita koulussa oli jo sata. Alakoulun opettajaksi valittiin v.1929 Impi Kukkola (sittemmin Sallmén), joka oli koulun opettajana vuoteen 1961 saakka.

Lisääntyneiden tilojen myötä kiinteistötyöt vaativat oman osansa, ja niinpä v.1931 perustettiin vahtimestarin toimi, jonka ensimmäisenä hoitajana oli Iida Asunmaa.

Lokakuussa 1939 koulunpito oli keskeytyksissä viikon verran, kun opettajat olivat maanpuolustustyössä. Talvisodan aikana aina toukokuun 15. päivään 1940 saakka koulutyö oli niinikään keskeytynyt. Siirtoväkeä tuli paikkakunnalle runsaasti ja niinpä vanhemman koulurakennuksen luokka toimi siirtoväen sairastupana ja koulua käytiin vuorolukuna uudemman rakennuksen tiloissa. Vuonna 1941 syyslukukauden ajaksi koulu varattiin sotilasmajoitukseen ja koulunpito alkoi vasta tammikuussa 1942.

Sodan jälkeen Palokkaa vaivasi jälleen puute riittävistä koulutiloista. Opettajanvirkoja ja luokkia oli tullut lisää, koulutiloja ei. Opettajat luovuttivat asunnoistaan huoneita luokkatiloiksi, jotta edes jotenkuten voitaisiin välttää vuoroluku. Oppilasmäärä rupesi lähentelemään 1940-luvun lopulla kahtasataa. Johtokunta teki aloitteita tilojen lisäämiseksi, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin. Palokkalaisten tyytymättömyyttä kuvaa koulun vuosikertomus vuodelta 1953: “Kun pienten 7-vuotiaiden on aamulla kello 8 saavuttava kouluun syksyllä vesilätäkköistä, talvella tuiskun tukkeamaa pimeää tietä pitkin, täysin ymmärtää koulupiiriläisten tuskaisen kysymyksen: Miksikä juuri Palokan täytyy tätä kurjuutta jatkuvasti kärsiä?” Näissä oloissa vietettiin kuitenkin koulun 50-vuotisjuhlaa 18.10.1953.

Vuonna 1954 saatiin Antti Hamaran talosta vuokrattua yksi asuinhuone koulun tarpeisiin ja koulua pidettiin siinä kahden vuoden ajan. Opettajana Hamaran tiloissa toimi kouluun tullut uusi opettaja Alma Häyhä. Uuden koulurakennuksen rakennussuunnitelmat olivat nyt vihdoin myötätuulessa, kunnanisätkin olivat vakuuttuneita tilantarpeesta.

Kivikoulu

Vuoden 1955 puolella käynnistyivät uuden koulurakennuksen rakennustyöt. Uusi koulu ja asuntorakennus valmistuivat syksyyn 1956 mennessä, ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan 17.9.1956 ja koulu vihittiin käyttöön 24.3.57. Vanhin, vuonna 1903 rakennettu koulurakennus purettiin samana vuonna ja vietiin talonrakennusaineksiksi Puuppolaan.

Palokkaan tulleet opettajat ovat yleensä viihtyneet koulussa pitkään, useat opettajat ovat palvelleet koulussa kolmisenkymmentä vuotta. Koulun johtajina ovat toimineet vuosien saatossa Helena Kiljander, Selma Suominen (Kankaanpää), Eetu Kankaanpää, Pentti Lahtinen, Rauno Niskanen, Voitto Mäkelä, Pertti Pakkanen ja Esa Jaakkola.

Alkuvuosina koulu näyttää olleen hyvin tarkkaan omistettu vain koulutyöskentelyyn. Minkäänlaista harrastus-käyttöä ei hyväksytty. Vähitellen johtokunnan kanta muiden tilaisuuksien järjestämiseen muuttui suopeammaksi, ja erilaiset järjestö saivat koululta kokoontumistilaa. Kuitenkin vielä 1940-luvulla urheiluseuroilta evättiin koulutilojen käyttö liikuntaharrastuksiin, koska niiden katsottiin häiritsevän koulun toimintaa. Koulun kentän kesäkäyttö sen sijaan oli sallittua Palokan urheiluseuroille. Uuden koulurakennuksen valmistuttua v.1956 koulun monikäyttö tehostui. Eri järjestöt, urheiluseurat ja työväen/kansalaisopisto käyttivät ahkerasti koulun luokka- ja salitiloja iltaisin.

1960-luku oli koulun kannalta melko vakaata aikaa, työskenneltiin asianmukaisissa ja väljissä tiloissa. 1970-luvulle siirryttäessä tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Palokkaan syntyi runsaasti uutta asutusta ja ilmeni, että koulutilat eivät tule riittämään. Peruskoulujärjestelmään siirtyminen vuonna 1973 lisäsi koulun oppilasmäärää tuntuvasti, samoin se, että Saarenmaan ja Tyyppälän koulupiirien 5- ja 6-luokkalaiset siirrettiin Palokkaan. Vuosikymmenen alkupuolella oppilasmäärä nousi jo yli neljänsadan ja määrä nousi koko ajan. 1980-luvulla piirin ala-astelaisten määrä ylitti kuudensadan.

Uusia kouluoloja piti jälleen saada käyttöön kiireisesti. Asia ratkaistiin siten, että melko tarkalleen nykyisen Palokan koulukeskuksen paikalle pystytettiin neliluokkainen viipalekoulu väliaikaiseksi koulutilaksi vuonna 1973. Uusien tilojen ja yläasteen suunnittelu aloitettiin ja 1977 valmistui Palokan koulukeskus, jossa on tilat ala-astetta, yläastetta ja lukiota varten. Rakennustyön alkaessa 1976 viipalekoulu jouduttiin purkamaan alta pois, ja oppilaat kuljetettiin Puuppolan (kolme luokkaa) ja Tyyppälän (kaksi luokkaa) kouluihin. Tilanahtauden huipentuma koettiin huhtikuussa 1977, jolloin linja-autolakon takia kaikki oppilaat piti sijoittaa kolmeksi viikoksi Palokan tiloihin.

Koulukeskuksen valmistuttua ongelmaksi muodostui koulun nimi. Samassa piirissä ei säädösten mukaan voi olla Palokan yläastetta ja Palokan ala-astetta, joten alkuperäiselle koululle oli keksittävä uusi nimi. Silloinen kouluneuvosto tarjosi koulun nimeksi Haukkamäen tai Tuulensuun ala-astetta, mutta nämä nimiehdotukset eivät menneet läpi, vaan koulu nimettiin Keski-Palokan kouluksi.

Laajennus ja viipalekoulun hankkiminen

Nykyistä Keski-Palokan koulua laajennettiin vuosina 1987-1988, mutta sekään laajennus ei riittänyt edes viittätoista vuotta. Jokelan koulun rakentamisen vuonna 2001 piti auttaa tilaongelmissa pitkään, mutta se aloitti toimintansa jo valmiiksi liian täytenä. Keski-Palokan koulun kentän viereen sijoitettiin viipalekoulu vuonna 2002 ja siinä on tilat neljälle luokalle ja muutama pienryhmätila.

Palokan erityisluokkaopetusta tarvitsevat lapset joutuivat siirtymään Tikkakosken tai Vaajakoskelle 2000-luvulle saakka. Palokan ensimmäinen ala-asteen erityisopetuksen pienryhmä aloitti Keski-Palokan koulussa vuonna 2001. Koulun henkilökunta lisääntyi myös samana vuonna piirikohtaisella psykologilla ja sosiaalityöntekijällä.

Koulun johtokunta ja sittemmin kouluneuvosto käyttivät kouluasioissa merkittävää päätösvaltaa. Vuonna 1993 perustettiin vanhempainyhdistys, jonka tehtävänä on hallinnollisen työskentelyn sijaan keskittyä kotien ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen. Keski-Palokan koulun vanhempainyhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vuonna 2001.

Sata vuotta täyttäessään vuonna 2003 Keski-Palokan koulussa oli 450 oppilasta, 18 yleisopetuksen luokkaa, yksi erityisopetuksen pienryhmä ja kaksi esiopetusryhmää. Koulussa on kaksi kielenlehtoria ja kaksi laaja-alaista erityisopettajaa. Jyväskylän maalaiskunnan siirtyessä historiaan 31.12.2008 päätoimisten opettajien määrä oli 28, koulussa oli kuusi vakituista koulunkäyntiavustajaa, talonmies-vahtimestari, koulusihteeri sekä tukipalveluiden työntekijöinä kolme siivoojaa, kaksi ruokapalvelutyöntekijää, terveydenhoitaja sekä Palokan alueen koulujen yhteisinä työntekijöinä lasten- ja nuorten psykologi ja koulun sosiaalityötekijä.

Väistötiloihin Mankolaan

Yhdistyneen Jyväskylän tilapalvelu ja sivistyspalvelut tekivät kouluverkkoselvityksen, jossa myös Keski-Palokan koulun tulevaisuutta linjattiin. Jyväskylä päätti, että Keski-Palokan koulu peruskorjataan ja laajennetaan 19 perusopetusryhmän (n. 400 – 440 oppilasta) ajanmukaiseksi kouluksi.

Keski-Palokan koulu siirtyi Mankolaan väistötiloihin syksyllä 2009 ja tässä yhteydessä Mannilan alueen koulutulokkaat tulivat Keski-Palokan koulun yhteyteen. Kouluverkkoselvityksen mukaan Mankolaan muodostetaan yhtenäiskoulu, joka palvelee Mannilan alueen oppilaita. Saarenmaan koulun oppilaiden on tarkoitus siirtyä Mankolaan viidennelle luokalle ja Keski-Palokan koulun oppilaiden seitsemännelle luokalle.

Peruskorjaus ja laajennus

Syksyllä 2011 valmistui Keski-Palokan koulun peruskorjaus. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön myös uusi liikuntahalli. Mannilan alueen oppilaat olivat Keski-Palokan koulun yhteydessä väistötiloissa lukuvuodet 2011-2012 ja 2012-2013. Mannilalaisten väistövaiheen päättyessä keväällä 2013 koulun oppilasmäärä oli 512.

Kasvu jatkuu

Syksyllä 2013 väistöjärjestelyt jäävät taakse. Luokkia koulussa oli 18 ja oppilaita 448. Tässä vaiheessa koulussa toimi maahanmuuttajien valmistava ryhmä vuodesta 2013 vuoteen 2016. Alueen kasvu kuitenkin näkyy koulutilanteessa, syksyyn 2016 mennessä luokkamäärä kohosi jälleen 21:een ja oppilasmäärä oli 496. Syksy 2017 aloitettiin jo 526:n oppilaan oppilasmäärällä.

Kesän 2018 aikana liikuntahallin yläkertaan rakennettiin opetustilat n. 60 oppilaalle. Oppilasmäärä oli syksyllä 2018 uusien tilojen käyttöönoton myötä 560.

Savulahden koulu valmistui syksyllä 2019. Toistaiseksi se ei ole tasannut koulumme oppilaspainetta.

Pertti Pakkasen historiikin pohjalta eteenpäin jatkanut Esa Jaakkola